Seuran esittely

Kurikan Ryhdin Historia

Kurikan Ryhdin perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1917. Nimeksi tuli nimikilpailun perusteella "Kurikan nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosasto Ryhti".
Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat: puheenjohtaja ylioppilas Aatos Alanen, varapj. Urho Virtanen, sihteeri Martta Jyllilä, rahastonhoitaja Sameli Laulaja sekä neidit Hanna Leidenius ja Kerttu Virtanen.
Ensi askeleet olivat lupaavia, mutta väliin tuli vapaussota. Jäsenistö eli tiiviisti suojeluskunnan parissa. uusi henki puhallettiin 20.3.1922. Silloin nimi muutettiin muotoon "V- ja U-seura Kurikan Ryhti".
Heti alkutaipaleella suunniteltiin seuran tunnukset. rintamerkin suunnitteli Ahto Virtanen. Urheilupuvussa pitkään käytetyn latomerkin piirsi taiteilija A Tigerstedt, tunnettu urheilupilakuvien piirtäjä, nimimerkki Tiikeri, vuonna 1932. Vuonna 2002 seuran nimeksi vuosikokous hyväksyi Kurikan Ryhti ry:n.

Ansiojäsenet

Vuonna 1936 kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Lassi Simojoki. Eino Louvo sai kunniapuheenjohtajuuden 1949. Vuonna 1980 kunniapuheenjohtajuus myönnettiin Arvo Hietikolle.
Seuran kultaisen ansiomerkin ovat saaneet: Ilmari Reinikka, Lassi Simojoki, Eino Louvo, Juho Luhtala, Viljo Mattila, Armas Virtanen ja Lauri Lehtola.
Vuodesta 1975 Ryhti on muistanut seuratyön uurastajia sekä yhteistyökumppaneitaan pöytästandaarilla. Ensimmäisen standaarin sai Rauno Kuntola.
Juha Mieto ja Keijo Kuntola valittiin Ryhdin kunniajäseniksi 17.11.2007.

Standaarin saajat

Edustukset

Ryhtiläiset ovat seuran toimintavuosien aikana runsaslukuisesti osallistuneet lajiliittojen ja piirin eri toimielimiin. Näkyvimmän panoksen ryhtiläiset ovat tehneet kilpakentillä. Olympiaedustajiksi ovat yltäneet veljekset Ilmari ja Aulis Reinikka sekä Reino Kuivamäki yleisurheilussa, Juha Mieto Hiihdossa ja Keijo Kuntola ampumahiihdossa.

Ilmari Issu Reinikka osallistui 1932 Los Angelesin kisojen korkeushyppyyn. Hän oli paras eurooppalainen ja tuloksella 194 sijoittui viidenneksi.
Aulis Reinikka (nyk. Ala-Reinikka) edusti Suomea kuuluisissa Berliinin olympiakisoissa 1936. Kymmenottelussa hän oli 11. Pariisin Euroopan mestaruuskisoissa 1938 hän oli seiväshypyssä kuudes. Samana vuonna hän toisena suomalaisena ylitti seiväshypyssä 400 senttimetrin maagisena pidetyn rajan. Moukarinheittäjä Reino Kuivamäki edusti Suomea sekä Lontoon olympiakisoissa 1948 sekä omissa kisoissamme 1952. Euroopanmestaruuskisoissa hän oli mukana Oslossa 1946.

Sapporon olympiakisoissa tuli mailman tietoisuuteen hiihtojätti Juha Mieto Kurikasta, Innsbruck, Lake Placid ja Sarajevo täydensivät pitkän olympiauran. Innsbruck muistetaan viestikullasta ja Lake Placid sadasosahopeasta. Olympiakisoista kertyi kaksi henkikohtaista hopeamitalia. Viestikultaa täydentää kaksi pronssimitalia.
MM-kisoista on hopeaa ja pronssia henkilökohtaisilta matkoilta ja viestistä.
Suomenmestaruuksia kertyi uran aikana 20.
Myös Keijo Kuntola oli 1980 Lake Placidin olympiajoukkueessa. MM-mitaleita Keijolla on 8, joista 2 kultaista. Osmo Männistö täydensi viestijoukkuetta 1974 Minskin ja 1976 Kurikassa järjestetyissä ensimmäisissä pienoiskiväärin MM-kisoissa.
Vesa Kankaanpää valittiin edustamaan Suomea jousiammunnan nuorten MM-kisoihin San Diegoon 1996. Timo Kiviniemi on edustanut Suomea yleisurheilun EM-hallikisoissa, Juhani Tanayama (judo) ja Kimmo Paganus (yleisurheilu, kiekko 5.) nuorten EM-kisoissa.

Maaottelupaidassa ovat olleet (nuorten maaottelut mukaanlukien) Ilmari, Aulis, Frans ja Aatto Reinikka, Reino Kuivamäki, Martti Lipasti, Pentti Kytöharju, Sirkka Koskela, Heimo Ylinen, Veli Piirto, Martti Männistö, Antti Salminen, Esko Ala-Äijälä, Jorma Harjunpää, Jussi Hietikko, Pentti Lindfors, Aimo Lehtiniemi, Pekka Reuhkala, Juhana Tammelin, Petri Mäkelä, Timo Kiviniemi, Petri Kokkola, Timo Kuusisaari, Tero Mäkelä, Kimmo Paganus, Hannu Kalkas, Hanna Hietikko ja Mikko Yli-Kahila.

Jaostot

Vuosikymmenten saatossa on Ryhdin toiminta sisältänyt lajeja pitkälti toistakymmentä. Yleisurheilusta kaikki alkoi ja toinen suomalainen perusurheilumuoto hiihto teki pian seuraa. Toimintaan tällä hetkellä kuuluvat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu.
Painia, painonnostoa, nyrkkeilyä, taitoluistelua, koripalloa, pyöräilyä ja liitokiekkoa on harrastettu menestyksellä Ryhdin nimissä. Tasa-arvoa lienee naisjaoston toiminnan hiipuminen. Sen on korvannut naisten panos eri jaostojen toiminnassa
Suunnistus erosi erikoisseurakseen 1980, tennis 1993 ja judo 1996.

Kyläseuratoiminnan aktivoiduttua ovat Ryhdin kyläjaostot viettäneet hiljaiseloa.

Kisaisäntä

Ryhti on kunnostautunut monien suurkisojen isäntänä. Ampumahiihdossa on järjestetty MM-kisat 1974 ja 1976. Lajin SM-kisoja on järjestetty 1973, 1982, 1988 ja 1992. Eurooppacup järjestettiin 1992. SM-viestit 1992 ja 1996. SM-kisaperinteet ulottuvat vuoteen 1947, jolloin Kylävuoressa ratkottiin mestaruudet. Rauno Kuntolan löytämä laakean Pohjanmaan Pitkämö on yllättänyt kilpailijat 1973, 1982 ja 1997 (nuorten SM).
Jousiammunnan SM-hallikisat pidettiin monitoimitalolla 1985. Kesäkisat järjestettiin urheilukentällä 1990. Seurajoukkueiden Suomen mestaruudet ja edustuspaikat ratkesivat niin ikään kurikassa.
Yleisurheilun suurkisat ajoittuvat menneille vuosikymmenille ja näin näyttää jatkuvan. Nykyiselle kentällemme ei myönnetä edes piirinmestaruuskisoja. Vanha urheilukenttä nyk. yläasteen koulukenttä näki Suomi_DDR-moniottelumaaottelun, sekä nuorten kansalliset kisat 30-40- ja 50-luvuilla.
Edellämainitut kisat, maakuntaviestit, sakkoringit, lentopalloleirit, Juha Miedon kuntotapahtuma ja vastaavat ovat vuosikymmenien saatossa tarvinneet kurikkalaista talkoohenkeä tuhansia ja taas tuhansia tunteja.

Omaisuus ja talous

Kurikan Ryhti omisti aikoinaan kirkonkylän urheilukentän. Se kunnallistettiin 1950-luvulla. Kurikkalaisten elokuvatarvetta tyydytettiin 1940-luvun lopulla. Koivistonkylän Jukola ostettiin sodan jälkeen, mutta myytiin 1950-luvulla. Vuonna 1959 valmistui Ryhtimaja. Siellä tanssittiin kymmenen vuotta. Ryhdin omistuksessa on ollut myös Tuiskulan kenttä, osuus Jyllinkosken lavasta. Kaupungin tuen turvin on rakennettu Luovan hiihtomaja.

Markkojen saamiseksi toimi Ryhti Pitkämön leirikeskuksen isäntänä yli kymmenen vuotta. Talvikauden urheilutoiminnan on turvannut monitoimitalo, jonka jo rakentamisehtoihin sisällytettiin Ryhdin vuokraisännyys.

Kurikan Jäähalli ry:n toiminnan käytännöistä vastaa Ryhti suurella vapaaehtoisten panoksella.

Kurikan markkinat, Vapputori, Kurikka Tänään-näyttely, konserttitanssit ja puhelinluettelo ovat olleet tärkitä projekteja kassan kartuttamiseksi. Kioski ja bingo-toiminta oli 70-80-luvulla vahvasti mukana seuran varojen hankinnassa. Ryhti-kioskin ilme uusiutui 90-luvulla vahvana veikkaus ja totopisteenä ja on 2000-luvulla ollut vahva taloudellinen tukipilari Ryhdin liiketoiminnassa. 2000-luvulla ryhdin liiketoiminta sai uutta tuulta myös jäätelökioski ja torikahvila toiminnoista.

Pääseuran hankkeiden lisäksi jaostot huolehtivat, että toimintaa riittää kurikkalaisille. Kurikkalainen yrityselämä on koko Ryhdin elämäntaipaleen kiitoksella ollut mukana mittaamattoman tärkeänä tukijana.

Yhteenveto

Kurikan Ryhdin historia on myös itsenäisen Suomen historiaa. Vuosikymmeniä työtä ja toimintaa, iloa ja surua on takana. Urheiluseura on osa yhteiskuntaa. Kansalliset ja kansainväliset tapahtumat peilaavat vapaaehtoistyössä.
Vuosikymmenten aikana Kurikan Ryhti on kasvanut osaksi Kurikkaa. Sen parissa on viihdytty, kasvettu, kasvatettu, saatu terveyttä ja elämäniloa. Nyt kun valtakunnallisestikin myönnetään liikunnan merkitys fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäjänä on Ryhti entistä selkeämmin tärkeä palvelujen tuottaja kuntalaisille. Siinä on myös lisähaastetta, mutta siitä ryhti selviää, sillä perustyö on vankalla pohjalla.
Urheiluseurasta puhuttaessa ajatukset liian helposti kahlehditaan huippu-urheiluun. Olympiaedustajamme ja muut huippumme ovat huolehtineet, että tukijat ja väsymättömät seuratyön tekijät ovat saaneet iloita panoksestaan. Ryhdin kaltainen yleisseura on kuitenkin ensisijaisesti massojen liikuttaja. Valtaosa liikunnan pariin tulevista nuorista ei haaveilekaan suurista kisoista vaan nauttii mukavista kavereista. Näistä urheilun parissa mukavia elämyksiä saaneista kasvaa seuran tärkeitä vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka muita liikuttaessaan liikkuvat itsekkin siitä suurempaa numeroa pitämättä.